Kesäretken reitit

Nappasin Googlemapsiin reitit, joita ajoimme.


Iisalmi-Kuopio (Rauhalahti)
https://goo.gl/maps/vo4Q8yeQ1UC2

Kuopio-Kerma
https://goo.gl/maps/wCg2vTJbduR2

Kerma-Tanhuvaara
https://goo.gl/maps/CGwEWTt9teG2

Tanhuvaara-Varkaus
https://goo.gl/maps/SyZKwHVou982

Varkaus-Tervo
https://goo.gl/maps/bYS3hWrsSdG2

Tervo-Iisalmi
https://goo.gl/maps/6WtgzgNSS5k

Etappi 6, Tervo - Iisalmi, koti

Retken viimeinen ajopäivä ja reitti olivatkin tuttuja jo aiemmilta retkiltä ja Pielavesi-Iisalmi -väli on tuttu myös normaaleilta maantielenkeiltä. Tiedossa oli vajaa satanen ajoa, mutta tiedossa oli jo teiden huonokuntoisuus. Pielavesi-Iisalmi -tie onkin perusparannuksen alla ja aamulla varmisteltiin pyöräkavereilta että onko se jyrsitty kenties auki. Ei ollut, joten sinne siis tutulle reitille!

Päivä oli suhteellisen lämmin, mittarissa oli enimmillään 18 astetta, joten matka eteni pian lyhyissä ajovarusteissa. Mukavaa ja aiemmilta päiviltä helpompaa maastoa, ei niin paljon mäkiä.

Mutta miten ihmeessä kun saavuimme Iisalmen puolelle, niin eikös sieltä maanteiden kuningas autollaan lähde ohittamaan traktoria kapealla tiellä! Meidän piti väistää pientareelle ja pysähtyä, ei autoilija tainnut ymmärtää että kolme ajoneuvoa: traktori, henkilöauto ja pyörä ei mahdu yhtä aikaa tielle. Kyllä oikeasti syke pomppasi varmaan kahteen sataan tuossa tilanteessa! 

Traktori veti asuntovaunua, oli ilmeisesti se matkaaja, joka oli nyt tulossa Nordkapista. Kyseli että onko kaikki ok. No onneksi oli.

Myös toinen samankaltainen ohitustilanne autoilijalta: tiellä tietyö, ojankaivuu menossa ja toinen kaista siis vain käytössä. Tulimme omaa kaistaa ja meillä etuajo-oikeus. Vastaantulevalla kaistalla siis se kaivuri töitä tekemässä. Niin eikös sieltä autoilija lähde ohittamaan kaivuria ja tule vastaan meidän kaistaa! Ja taas vaaratilanne. 

En tiedä mistä yläsavolaiset autoilijat saavat ajokorttinsa ja asenteen minätästämenenkunonainaennenkinmenty. 

Vaaratilanteita sattui 700 kilometrin matkalla siis 3 kpl. Yksi Karvion seudulla, jossa maitorekka ohitti liian läheltä ja nämä kaksi ohitussankaria viimeisellä 30 kilometrillä.

Kiitos kaikille muille autoilijoille!

Retki oli taas hieno, kannatti lähteä! 

Tekniset: 94 km, 565 nousumetriä

Laivuri, Pielavesi

Tiellä Pielavesi-Iisalmi

Iisalmi

Kulkuvälineet ja Murkula=Hiidenkivi

Etappi 5, Varkaus-Tervo Caravan

Aamu oli todella pilvinen ja kun saimme kerättyä tavarat kärryyn ja itsemme pihalle asunnosta niin alkoi sataa. Sadetta riittikin koko päiväksi enemmän ja vähemmän. Aina kun vaatteet oli kuivahtaneet mukavuusasteelle, niin tuli uusi sade ja kasteli uudestaan. 

Ajoreitti oli Varkaudesta Tervo Caravaniin: Sorsakoskelle Osmajoentietä, Leppävirta, Soisalon kautta Puutossalmelle (tie 536), Kurkimäki (5370 ja 5490) ja siitä edelleen Karttula/Tervo suuntaan 551:stä. Näistä vilkkain tie oli 551, mutta hyvin sujui autoilijoiden ohitukset riittävän kaukaa. Tie on tosi hyväpintainen ja suhteellisen vähän mäkiä verrattuna Heinäveden seudun mäkiin.

Päivän syömiset olivat tällä kertaa nopeasti jotain kaupoista, jotka sattuivat kohdalle. Kun märissä vaatteissa ei oikein kehtaa mennä sisätiloihin haisemaan ja toisaalta ainakin minulle tulee herkästi kylmä pitkältä tauolta lähtiessä.

Tervo Caravanissa oli taas lämmin vastaanotto kuten aina! Saunakin oli sopivasti lämmin, joten saunan kautta päivälliselle Lohimaan ravintolaan. Hyvää ruokaa taas kerran ja saimme myös livemusiikkia, kun laulava kokki lurautteli upeat italialaiset kappaleet flyygelin säestämänä. On kuulemma tullut Suomeen kesäksi kokkaamaan ja laulamaan. Kotona Napolissa on miljoonayleisö kuuntelemassa oopperoissa, jossa hän esiintyy.

Iltapala tuli paisteltua vielä kodassa, upea koskimaisema, joutsenperhe, sorsapoikue ja hiljaisuus. Aivan upea usva vielä kaikenlisäksi. Onneksi ei satanut enää.

Tekniset: 153km, 1108 nousumetriä

Puutossalmen lossilla

Tervo Caravan

Äyskoski

Etappi 4, Tanhuvaara-Varkaus

Kyllä täytyy sanoa, että olihan se rauhallisessa hotellihuoneessa nukkuminen hieman mukavampaa kuin teltassa :D. Aamulla saimme vielä siistijältä riekaleisen tyynyliinan, jotta saatiin viimeisteltyä ketjujen rasvaus.

Suuntasimme matkan kotiin päin. Ajoimme tietä 471 Savonlinnasta pohjoiseen ja siitä edelleen suunta kohti Oravia, tielle 468. Täytyy sanoa, että Etelä-Savon tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Pohjois-Savossa! Samoin autoilijat ottivat paremmin huomioon ohittaessa kuin Ylä-Savossa.

Aurinko paistoi aina Kangaslammelle saakka. Siellä kahvitauolla ollessa tulivat ensimmät jättivesipisarat ja kohtapa tulikin ukkonen rakeiden kera! Onneksi olimme siinä tauolla ja odotimme pahimman sateen menevän ohi. Vedimme "sadeajovarusteet" eli irtohihat ja -lahkeet, takki ja eikun suunta kohti Varkauden kaupunkia. Loppumatkasta ei enää satanutkaan, vain tie oli märkä.

Olimme katsoneet kartalta, että voimme väistää suuremman tien numero 23:n ajamalla soratietä muutaman kilometrin. Niinpä käännyimme 4681:lle Harjunrantaan. Siellä koettiin reissun jyrkimmät tiet! Ensimmäinen oli jyrkkyydeltään 17%, toiseen vauhti hidastui niin paljon, että edes gps ei päässyt siihen enää lukemia näyttämään. Kärrykuski puski ylämäkeen edessä ja minä katsoin takana että missä vaiheessa loppuu pito ja yhdistelmä alkaa tulla syliin. No ei onneksi niin käynyt, sen verran on miehellä hyvä jalka ajaa! Peräkärry=Murkula=Hiidenkivi painaa siis 24 kg. Siinä ei ole yhtään ruokaa tai juomaa lastattu, joten joka päivä oli sama lasti kyydissä.

Varkaudessa paistattelimme iltapäivää auringossa ja yllärinä ystävämme tarjosi petipaikat, jota tarjousta ei kannattanut jättää käyttämättä. Illalla oli tiedossa renkaanvaihtoa miehen takarenkaan pullistuttua matkan aikana. 

Tekniset: 116 km, 749 nousumetriä

Haponlahden kanava

Oravi

Kangaslampi

Kurapyörä

Etappi 3, Kerma-Tanhuvaara

Toinen yö telttaillessa meni ensimmäistä helpommin. Ainakaan naapureita ei ollut häiritsemässä. Kukko kyllä kiekui johonkin aikaan aamuyöstä, mutta ei se kyllä häirinnyt. Kait sitä oli sen verran väsynyt, että sai nukuttua hyvin.

Aamulla alkoi sadella hiljakseen, kun purimme leiriä. Emme ehtineet kastua vielä onneksi aamupalalle polkiessa pari kilometriä. Aamupalaa oli tarjolla Kerman Keitaassa, jossa alkoi väki vähentyä meidän syödessä. Mutta ulkona sade lisääntyi. Ropisi järveen jo ihan kunnolla.

Ei auttanut jäädä koko päiväksi sadetta pitelemään, vaan lähdimme liikkeelle kohti Savonlinnaa. Käännyimme tielle 471, joka sekin jatkui jo reissussa totuttuun tapaan mallia: ylämäki-alamäki! Googlemapsin nousumetreihin ei kannata luottaa. Sillä katsottuna alle 500m ja niitä nousuja oli 849m. Kahdella eri mittarilla mitattuna samat lukemat.

Tie oli muuten rauhallinen ajaa, matkalle osui taas lossimatkakin. Sade loppui kun olimme ajaneet noin 45 km. Vähitellen sai vähennellä lyhyisiin ajokamppeisiin asti. Lämpötila oli sateessa +12 ja auringossa parinkymmenen kahta puolen.
Savonlinnaan saapuessa kävimme kahvilla ja suuntasimme suoraan kohti Tanhuvaaraa. Märkiä ajovarusteita oli sen verran, että oli mukava päästä hotellihuoneeseen kuivattelemaan ja löytyipä myös pyykinpesukone! Siis huollettiin ensin pyörät, niillekin löytyi pesupiste, sitten vaatteet ja lopuksi ihmiset.

Tätä kirjoittaessa on tiistaiaamu, matkaa jatketaan aamupalan jälkeen.

Ps. Kuvia tulee sivuille lisää reissun jälkeen.

Tekniset: 89km, 849 nousumetriä

Etappi 2, Kuopio-Kerma

Yö meni suhteellisen mukavasti teltassa. Tosin pientä jumitusta aiheutui kovasta, ohuesta patjasta sekä minityynystä. Aamupalalla kävimme leirintäalueen kahvilassa, pojot siitä että sellaista oli tarjolla.

Matkaan lähdimme puoli kymmenen aikoihin. Suuntana Puutossalmen lossi. Matka sujui reippaasti ja mukaan osuttautui Kuopion Pyöräilyseuran ajaja. Osuimme juuri sopivasti lossille, joten ajettiin siihen suoraan. Kuopion kuski jäi kioskille.
Lossin jälkeen päädyimme ajamaan Vehmersalmelle, josta suuntaisimme kohti Karviota. Vehmersalmella onkin kiva taukopaikka, Millibaari. Lounastauon jälkeen ajettiin 539 tietä Tuusniemen suuntaan. Sille osuudelle tuli ajettua reissun eka sorapätkä, noin 8 km. Tie oli muuten hyvä, mutta irtosoraa oli aika paljon. Pohja oli onneksi kova.
Sittenpä suunta etelään kohti Karviota. Kävimme jäätelöllä Taipalsaaren kanavalla ja suuntasimme kuitenkin matkan vielä Heinävedelle. Reilusti yli satasen päivä siis tulossa.
Heinävedellä söimme ja kävimme kaupassa. Syödä pittää, että jaksaa polkea!
Majapaikka on teltta ensi yöksikin, tällä kertaa rauhallisessa maatilaympäristössä.

Mäkinen päivä. Kaiken huipuksi kävimme katsastamassa Heinäveden sataman, josko siellä olisi ollut kiva ravintola. Ei ollut. Vain ylämäki 57m takaisin kylälle, mallia jyrkkä!

Tekniset: 140km, 1150 nousumetriä

Eka etappi Iisalmi-Kuopio

Aamupäivällä oli monenlaista puuhaa kotona, niin ei ehditty aikaisin liikkeelle. Pääsimme starttamaan klo 11.35. Suunnaksi otimme tuttua siirtymää Kotikylän ja Martikkalan kautta Ahkiolahteen.

Liikenne oli hiljaista ja tuuli oli suotuisa. Ajovauhti oli siis reipasta ja matka eteni Ahkiolahden kahvioon alle kahdessa tunnissa.

Kahvitauolta ajoimme Siilinjärvelle ja edelleen Kuopioon, jossa kävimme syömässä ennen kotiutumista leirintäalueelle.

Päivän positiivinen asia oli, että pyörätie on nyt Maaningalta asti Siilinjärvelle ja negatiiviset, ettei opasteet ole riittävät ulkopaikkakuntalaisille. Tämä pätee myös Kuopion pyöräteillä, kun suuntasimme kaupungista leirintäalueelle. Yhtäkkiä vaan opastukset katoaa... ja pyörätie jatkuukin aivan toisaalle minne oltiin menossa.

Hyvä ajopäivä, aika kevyt. Mutta tarviiko sen aina niin raskas olla? 😊 

Päivän saldo 109 km, 609 nousumetriä. Lisäksi kauppareissu 4 km

Tuskaisaa reittikartoitusta

Loma koittaa ja lomallahan pitää puuhata aina jotain sellaista mitä ei arkena ehdi! Niin myös tänä vuonna lähtee pyörät pyörimään Iisalmesta etelän suuntaan. Varsinaista päämäärää ei ole asetettu, sen näkee sitten mihin päädytään!

Mutta tämä tuskaisuus onkin reitin suunnittelussa, ei itse ajoreitin vaan yöpymispaikkojen suhteen. Kokeilepa näppärästi ottaa selvää Suomen leirintäalueet yhdellä haulla, sellaiset joista löydät telttailumahdollisuudet palveluineen. Pyörämatkailija tarvitsee perusasiat: suihku, mielellään sauna, ruokaa joko itse laitettuna (ilman omia keittovälineitä!) tai ravintolapalvelut illalla sekä aamulla. Tarkoittaa käytännössä etäisyydet kauppoihin tai ravitsemuspalveluihin sekä niiden tarkan sijainnin.
Jos joku tietää tähän vinkin, mistä oikeasti löydät nämä em. tiedot, niin kerropa mullekin.

Parhaasta päästä oli eilen yksi nimeltämainitsematon "lomakeskus". Piti kysyä erikseen onko telttailu mahdollista. Vastaus, on joo. Klo 21-09 on telttailu mahdollista. Kummastelin että miksi niin? No kun se teltta-alue on päiväaikaan kanoottien käytössä. WHAAT??? Siis tää on ihan naurettavaa matkailun edistämistä. Lähinnä sen lyttäämistä kokonaan. No, eipähän tarvii siis lähtee ainakaan sinne suunnille ollenkaan, kun palvelutaso on tuota luokkaa.

Ensi viikolla olemme taas kokemuksia rikkaampia näissä asioissa ja katsotaan saadaanko me millaista palvelua.