Kyllä täytyy sanoa, että olihan se rauhallisessa hotellihuoneessa nukkuminen hieman mukavampaa kuin teltassa :D. Aamulla saimme vielä siistijältä riekaleisen tyynyliinan, jotta saatiin viimeisteltyä ketjujen rasvaus.
Suuntasimme matkan kotiin päin. Ajoimme tietä 471 Savonlinnasta pohjoiseen ja siitä edelleen suunta kohti Oravia, tielle 468. Täytyy sanoa, että Etelä-Savon tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Pohjois-Savossa! Samoin autoilijat ottivat paremmin huomioon ohittaessa kuin Ylä-Savossa.
Aurinko paistoi aina Kangaslammelle saakka. Siellä kahvitauolla ollessa tulivat ensimmät jättivesipisarat ja kohtapa tulikin ukkonen rakeiden kera! Onneksi olimme siinä tauolla ja odotimme pahimman sateen menevän ohi. Vedimme "sadeajovarusteet" eli irtohihat ja -lahkeet, takki ja eikun suunta kohti Varkauden kaupunkia. Loppumatkasta ei enää satanutkaan, vain tie oli märkä.
Olimme katsoneet kartalta, että voimme väistää suuremman tien numero 23:n ajamalla soratietä muutaman kilometrin. Niinpä käännyimme 4681:lle Harjunrantaan. Siellä koettiin reissun jyrkimmät tiet! Ensimmäinen oli jyrkkyydeltään 17%, toiseen vauhti hidastui niin paljon, että edes gps ei päässyt siihen enää lukemia näyttämään. Kärrykuski puski ylämäkeen edessä ja minä katsoin takana että missä vaiheessa loppuu pito ja yhdistelmä alkaa tulla syliin. No ei onneksi niin käynyt, sen verran on miehellä hyvä jalka ajaa! Peräkärry=Murkula=Hiidenkivi painaa siis 24 kg. Siinä ei ole yhtään ruokaa tai juomaa lastattu, joten joka päivä oli sama lasti kyydissä.
Varkaudessa paistattelimme iltapäivää auringossa ja yllärinä ystävämme tarjosi petipaikat, jota tarjousta ei kannattanut jättää käyttämättä. Illalla oli tiedossa renkaanvaihtoa miehen takarenkaan pullistuttua matkan aikana.
Tekniset: 116 km, 749 nousumetriä
 |
| Haponlahden kanava |
 |
| Oravi |
 |
| Kangaslampi |
 |
| Kurapyörä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti