maanantai 3. elokuuta 2015

Hullun polkasu 2015, Äkäslompolosta Altaan 9.-11.7.2015


Kesällä 2014 tuli seurattua naamakirjasta Jounin Kaupan Sampo Kaulasen pyöräilytempausta Äkäslompolosta Altaan, Hullun Polkasua. Omaan aikatauluun se ei silloin sopinut, joten hetihän se virisi mielessä että ens kesänä sitten sinne! Matkana tuo n. 350 kilometriä ei olisi kolmen päivän aikana mitenkään erityisen paljon pyöräilyä loma-aikaan.

Niin sitä sitten tein hyvissä ajoin majoitusvarauksia Ylläksen Äkäslompoloon, Hettaan, Kautokeinoon ja Altaan... vaan miten kävikään! Kautokeinon ja Altan majoitukset olinkin varannut päivän liian myöhäiseksi, joten viime hetken liikkeitä oli tehtävä että majapaikat molemmista sain varailtua. Hyvin kuitenkin kävi, leirintäalue vaihtui Kautokeinossa hotelliksi ja leirintämökki vain viereisen leirintäalueen mökiksi Altassa. Eli punkat oli ok. Ajokaveri löytyi läheltä, lähinnä ilmoitin miehelle keväällä että oon varannut meille kesälomareissun :) No ei häntä tarvinnu tähän houkutella. Hulluna mukana. Niin hulluna, että kertoi kesäkuussa että hän se aikoo polkasta neljässä päivässä lämppäriksi täältä kotoa Iisalmesta Äkäslompoloon fillarilla. Ok, eihän siinä mitään. Antaa palaa vaan, kun tuota retkeilyä ollaan parina kesänä pyöräperäkärryn kanssa harrastettu. Varusteet siis niiltäkin osin löytyi omasta takaa.

Referoin tässä vain lyhyesti miehen ajopäivät Iisalmi-Äkäslompolo etappeina, vaikka kait hänellä ois jotain kerrottavaa omistakin ajeluista... Kävin saattelemassa klo 9 maantielenkkien lähtöpaikalle, itsellä vähän kaktusta kurkussa, joten en uskaltanu lähteä pidemmälle saattelulenkille. En halunnut riskeerata tulevaa Hullun Polkasua! Mutta olihan siellä lähtöpaikalla kuitenkin saatteluporukkaa.

Hullu ja muita lenkkiläisiä

Su 5.7. Iisalmi-Vaala 163 km, 5221 kcal
Ma 6.7. Vaala-Pudasjärvi 147 km, 4939 kcal
Ti 7.7. Pudasjärvi-Rovaniemi 152 km, 5160 kcal
Ke 8.7. Rovaniemi-Äkäslompolo 205km, 7043 kcal (=kilo läskiä!)

Pakkasin autoon tiistai-iltana miehen läskipyörän, aamulla oman maantiepyörän ja muut reilun viikon kestävän reissun tavarat. Lähdin jo seitsemän aikoihin kohti pohjoista, olihan sitä ajomatkaa reilu 600 km, aikomuksena ajaa myös Puolangan, Pudasjärven ja Rovaniemen kautta Lompoloon.

En pitänyt matkalla kiirettä, kävin Puolangalla kahvilla, Ranualla melkein eläinpuistossa sekä syömässä Rovaniemellä. Laittelin miehelle tekstaria, että täältä ollaan tulossa. Sää oli pilvinen, mutta ei sitä vettäkään oikeastaan satanut (ihme!). Muutamia poroja näin tiellä ja tien varrella. Sieltä se Rovaniemi-Kittilä -välillä näkyi suoralla tuttu hahmo. Hyvin näkyi keltainen takki pitkän matkan päähän. Sopivasti sattui kohdalle P-paikka, johon kurvasin autolla. Siihen se ois mies muutenkin kurvannut tauolle, vaikken ois tullutkaan häiritsemään ajoa :)

Päivän kilometrit kohdatessamme

Tarjosin kyytiä pyöräperäkärrylle Äkäslompoloon asti. Ei kelvannut. Jos jotain sattuu tarvitsemaan vaikka loppumatkalla. Sovittiin kuitenkin että pysähdytään Kittilässä kahville. Ajelin huoltsikalle, eikä siinä tarvinnut kuin puolisen tuntia odotella. Taisi olla taas veto päällä kärryn vetäjällä...
Tauon jälkeen jatkoin matkaa Äkäslompoloon maisematien kautta, kävin kirjautumassa kivaan majapaikkaan Seven Fells Hostels ja vielä Jounin Kaupassakin ostamassa pastaillallisen tarvikkeet sekä aamupalalle syötävää.

Lähdin miestä vastaan pyörällä maisematietä ylöspäin, mutta enhän mä ehtinyt kuin vajaa neljä kilometriä ajaa majapaikasta! Oisin voinut käydä huiputtamassa samalla Ylläksen, mutta se jäi nyt tekemättä. Olenhan sen potkukelkkailun SM-kisassa tullut kerran alas, siis sen maisematien... se on toinen stoori. Mut sen voin kertoa, että penkassa kävin pariin otteeseen!

Hullun Polkasu, päivä 1. Äkäslompolo-Hetta. 142 km.
Hyvin nukutun yön jälkeen kamppeet kasaan ja eiku starttipaikalle Jounin Kaupalle ennen kahdeksaa! Siellähän oli jokunen muukin tullut paikalle, polkeakseen ihan Altaan saakka! Kiva kuhina, niinkuin pyöräilytapahtumissa yleensäkin on ollut. Tosin edelliseen Mallorca 312 lähtöön verrattuna paikalla oli vain murto-osa siitä väestä. Mutta ei se porukan määrä vaikuta, vaan se laatu! Hyvänen aika sentään kun alkoi näkyä pörriäistä, farkkukansaa, iloista nuorta ja Batman! Hän teki todellisen vaikutuksen lähtölinjalla: soitti purkkikaiuttimestaan Batmanin tunnaria ja polki hitaasti pujotellen ihmisjoukon lomitse. Mikä hieno tyyli. Todella!


Meitä polkijoita lähti liikkeelle noin 130. Me polkastiin liikkeelle sitä omaa retkivauhtia. Ohiteltiin ja jokunen ohitti meidät, kun vähennettiin vaatteita (oli lämmin!), syötiin eväitä tai muuten vain kuvattiin maisemia. Silti taidettiin olla ensimmäiset Raattaman lohikeiton ääressä olevat pyöräilijät. Aika pian meidän jälkeen tuli mm. Batman, joka ajelikin hetkeä aiemmin jonkin matkaa kanssamme, kunnes kuumuus uuvutti mustan puvun kantajan. Kuulemma niin paljon, että hän oli käynyt hakemassa matkan varrella viilennystä Pallasjärvestä.

Kauniita maisemia
Saavumme Raattamaan
Se on kumma, että siinä tauolla se vaan kylmä tuntuu hiipivän. Piti lähteä liikkeelle. Tie oli kivasti kumpuilevaa, oikein kivaa ajettavaa tauon jälkeen. Ja oli lämmin. Pysähdyttiin taas. Tällä kertaa piti heittää irtohihat ja irtolahkeet kokonaan pois, joten ihan kesäfiiliksissä päästiin jatkamaan matkaa! Just sitä mitä mä kaipasin. Lämpöä, hyvää ajofiilistä, vapautta, vauhtia... kohti Hettaa. Kaunein maisema avautui tämän mäen päältä. Me taidettiin ottaa hivenen loppukiriä viimesellä 15 kilometrillä, oli niin upeeta ajaa!
Lämmintä on!
Hetassa seurattiin Hullun Polkasun -kylttejä ja pääsimmekin tapahtumatorille, joskin hieman takakautta... kun se lava blokkasi kulkureitin tällaisille maantiepyörille :) Mutta siellähän oli ihan markkinameininki! Meidät toivotettiin tervetulleiksi haastatteluineen kaikkineen! Mielessä oli kuitenkin suihku ja kuivat vaatteet, joten emme jääneet odottelemaan muita polkijoita torille. Ajelimme rauhallisesti Hetan Majataloon, jossa jo saunat olivatkin lämpiminä. Kiva paikka! Hyvä päivällinen, hyvät unet ja hyvä aamiainen. Siis päivään nr 2!

2. päivä. Hetta-Kautokeino (Norja), 82 km
Pyöräväki kokoontui Hetan torille hyvin valmistautuneina päivän polkasuun. On se vaan niin hienoo. Olla yks näistä hulluista! Sitä ei voi kertoa, se täytyy kokea!


Tällä kertaa päätimme, että lähdetään ihan viimeisenä liikkeelle. Kait siinä onnistuttiin ainakin suunnilleen. Mut joo. Vauhtimme oli aluksi 15 km/h. Nostettiin vauhtia pariin kymppiin. Ohiteltiin jatkuvasti polkijoita, nostettiin peukkua ja tsempattiin. Hitokseen, jos lihasvoimalla ajaa kolmena päivänä yhteensä reilu 350 km, niin onhan se kypärän noston arvoinen suoritus ihan jokaiselle osallistujalle! Mie ainakin arvostan suuresti! Eikä sillä oo yhtään väliä millä sen on polkassu: vaihepyörällä, hypriidillä, sinkulalla, maastopyörällä, jopolla...

Päivän keitto oli aikaisin, vaikkakin nämä ruokapaikan mainokset alkoivat pikkuisen herätellä jotain mielenkiintoa ruokaa kohtaan.

Ei ollu ehtinyt edes aamupala vatsaan kunnolla, kun oli jo lounaan aika. Ens kerralla tämä ruokastoppi on ainakin meille ihan turha. En edes kuluta niin paljoa, kuin jouduin syömään ;) Ruoka oli hyvää ja riittävästi. Taas. Saa mielen virkeäksi. Oli nälkä tai ei.

Norjan rajaa kohti ja rajalla!

Tänään ajeltiin ihan rauhallisesti koko päivä. Alivauhtia normaaliin nähden. Mikä on normaali? Meidän maantielenkkien vauhdit on normaalisti 25-32 km/h pitkillä lenkeillä, niinku yli 30 kilometrin lenkeillä. Ja nyt edettiin taukoineen n. 25 km/h keskivauhdilla.


Oltiinkin perillä Kautokeinossa taas oikein loistavassa säässä ja loistavassa palautuspaikassa muutamien muiden polkijoiden kanssa! Tämä jäi kyllä erityisesti mieleen. Yksi parhaimmista palauttavista! Kiitos Mailife, Batman, Batistinimies & co. :)

Palautumiskohteesta mäen päälle hotelliin, saunat, syömiset läheisestä pizzeriasta, iltahöpinät ja nukkumaan mukavaan hotellihuoneeseen. Saatiin viedä pyörät huoneeseen, onhan se kiva että saa kulkupelin alle varmasti seuraavanakin aamuna!

Päivä 3. Kautokeino-Alta, 124 km
Tää on aika lyhyt. Siis tämä polkasu. Just ehtii päästä vauhtiin, niin tämä hullutus loppuu!

Tämä oli päivistä haastavin sään suhteen. Ei satanut, mutta vastatuulta oli siitäkin edestä. Taisi olla 5 m/s koko ajan ja puuskissa jopa enemmän. Mutta niitä joidenkin mainitsemia ylämäkiä en oikein edes huomannut. Oisko v. 2008 alkanut pyöräilyharrastus ulkomaan ajeluineen tehnyt jotain pohjaa tähän kuntoon. Ja sitä vaan ajaa, ei ajattele välttämättä yhtään mitään muuta. Pään tyhjennys samalla. Ei kyllä ollu kertaakaan työt mielessä tai oikeastaan mitään muutakaan. Kuin se, että sä oot ja ajat. Ja nautit siitä mitä teet, vaikka onkin se vastatuuli. Vaikka pääsetkin helpommalla kun peesaat vahvempaa.
Takki pullistelee vastatuulessa
Ajettiinkin pienessä porukassa, alkumatkasta oli vähän enemmän väkeä, mutta osa tippui tai jäi muuten tauoille. Mutta yksi sitkeä nuori mies ajoi kanssamme Altaan saakka. Rispect! Sulle oli ehkä pisin pyörälenkki koskaan tämä kolmen päivän setti? Ei tullut juteltua siitä, eikä muutenkaan paljoa, kun ei siinä tuulessa ois hirveesti kuullut mitään.

Maaliin saapuminen on aina hienoa. Tapahtuu se pienemmissä tai suuremmissa merkeissä. Ai miks? Kun olet saavuttanut jotain mihin olet pyrkinyt! Saavuttanut sen, voittanut itsesi.

Miehelle tuli kilometrejä sunnuntaista lauantaihin välisenä aikana yhteensä 1013, josta reilu 650 km kiskoi perässään pyöräperäkärryä.

Uinti jäämeressä. Jäi tekemättä. Oon ihan liian kylmän arka tähän. Vaikka voin ajaa pyörällä 6 kilometrin työmatkan ihan kevyesti yli 25 asteen pakkasessa.

Altasta köryyteltiin bussilla takaisin Äkäslompoloon, jossa odotti vielä muutama päivä läskipyöräilyä :)